Lomafiiliksen kaipuuta

Leivonnaisten merkeissä.
Aurinko paistaa ulkona, mutta mulla on jotenkin kummallinen olo. En saa mistään kiinni. Ehkä tää on taas joku väliolo, kun en voi opintojenkaan eteen juuri nyt tehdä mitään. Mitenhän mulle käy kun kesäloma alkaa :P täytyy kehitellä jokin kiva kesäharrastus. Ideoita? Muutaman vanhan huonekalun tuunausta on ainakin jo suunnitteilla, kunhan lumet sulaa ja pääsee kuivalle maalle maalaamaan.
Mutta siis tein pääsiäisenä kookos-pannacottaa maidottomana ja tyhjensin kaapista jauhojen jämiä, joista syntyi porkkana-pannari. Tässä vinkkiä niiden tekoon.

Kookos-pannacotta (4 hengelle)

2 dl kookoskermaa

2 dl soijakermaa

1 dl soijamaitoa

1 dl Multi - hyytelösokeria

1 vaniljatanko

Pinnalle 2 - 4 passionhedelmää

Mittaa kaikki ainekset kattilaan. Lisää halkaistu vaniljatanko. Sekoita, kunnes neste kiehuu ja keitä vielä n. 1/2 minuuttia. Jaa seos annosmaljoihin, -kuppeihin tai -laseihin. Anna hyytyä jääkaapissa n. 4 tuntia tai seuraavaan päivään. Halkaise passionhedelmät ja kaavi hedelmän sisus pannacottan pinnalle.

Porkkanapannari

2 munaa

5 dl soijamaitoa

3 dl kookosmaitoa

0,5 dl tummaa jauhoseosta

1,5 dl karkeaa riisijauhoa 

1 dl perunahiutaleita

2 dl hienoa riisijauhoa

1 tl suolaa

25g sulatettua margariinia

2-3 porkkanaa raastettuna

Sekoita kulhossa munat, maidot, jauhot, suola, sulatettu rasva ja porkkanat keskenään tasaiseksi taikinaksi. Anna taikinan turvota 15 minuuttia. Kaada taikina leivinpaperoidulle uunipellille ja paista 225 asteessa n. 30 minuuttia. Tarjoile ja nauti vaikkapa puolukkasurvoksen tai raikkaan salaatin kanssa. 

Jauhoina käytin jälleen Viljatuotteen (tumma jauhoseos sekä hieno riisijauho) ja Vuohelan Herkun (karkea riisijauho) jauhoja. Koska meillä kananmunat ei meinaa menestyä muuten, kuin tällaisessa muodossa, niin minä laitoin 4 munaa. Sen takia taikina noin tiukan ja tiiviin näköistä. 2 munaa riittää kyllä hyvin. Meillä syödään kananmunia todella harvoin, ja sitä kalaa ei ollenkaan, niin täytyy välillä piilotella kananmunat ruokiin ;) Tää oli niin täyttävää, että meni meillä iltaruokana ja pellillisestä jäi ylikin.

Nyt pääsen juttelemaan ravitsemusterapeutin kanssa. Jännityksellä odotan saanko ahaa - elämyksiä ja mieltä avaavia oivalluksia :D Ei vaan, mielelläni menen vähän juttelemaan ruoka-asioista sellaisen kanssa, jolla on oikeasti tietoa ja kokemusta. Aikakin saatiin todella kivuttomasti.

Palaan terapeuttikuulumisten kanssa!

Tiina